Sunnuntaiaamun valo

Loput sumuvalokuvat

Voisi tätä pikkukaupunkia kai sanoa kodikkaaksikin, ainakin sumussa.

Joulun tähti loistaa itäisellä taivaalla.

Erään kuvabloggaajan auto on eksynyt pubin parkkiin.

Syökää lanttua!

Syökää juureksia, härkäviikot alkavat!

Kuvan lantut, 1,4 kiloa, menivät kyllä joulupöydän lanttulooraan.

Kun olin pieni, äiti paistoi meille lanttulättyjä. Hän leikkasi lantusta isoja ohuita viipaleita ja paistoi ne suoraan hellan levyllä, ilman rasvaa tai mitään, kunnes ne pehmenivät kuumuudessa ja tulivat makeiksi. Olivat herkkua!

Talvipäivänseisauskuva

Iltakävelyllä pikkukaupungissa metsästin täysikuuta kuvattavaksi. Ei tullut kuuta, vaan tällainen tilannekuva kaupungin sumuvaloista. Sumua oli ensin paksulti, ja sitten se alkoi haihtua. Tai sitten kamera valehtelee?

Kolme yötä jouluun

Aurinko laskee metsän läpi

Kosken kuohuja joulukuussa

Metsän tummuus mulle tuokaa..

Timanttihileitä ja smaragdisilmiä

Sauvalenkkeilijän käsine?

Kiirettä pitää kuvaajallakin

Hippulat vinkuu. Tähän kiireiseen pupuun törmäsin marraskuun lopulla.

Hetken se tarkkaili sivusilmällä kuvaajaa, ja sitten taas mentiin pyrynä metsän rajaa. Pupusta on aiempi hieman erilainen kuva myös täällä .

Pikkukaupungissa postileiman päivänä

Tilataide lohduttaa. Nuoli puolestaan osoittaa Helsingin-tielle.



Kello kahdentoista aurinko.

Vähän ennen talvipäivänseisausta

Valokuvatorstai: Juhlava

Suurena juhlapäivänä 50-luvun taitteessa, itsenäisyyspäivän tienoilla, kun sodan muistot vielä kirvelivät, mutta uusi aika nosti päätään.. Päivänä, jolloin nainen on kauneimmillaan.

Valokuvatorstai: Tenkkapoo

Talven kukka

Jääkukkia

Pupu ja punatulkku

Nämä molemmat kuvat ovat teknisesti kehnoja, ja osoittavat kai parhaiten sen, miten vaikeaa luonnonvaraisten eläinten kuvaus on. Kiire on näpätä, sillä eläin liikkuu, on kaukana, valaistus on pielessä, kuvaaja on täpinöissään jne. Ehkä näiden merkitys onkin siinä, miten hieno ja harvinainen hetki on kohdata eläin luonnossa. Pupukuva selkeytyy kyllä aika merkittävästi klikkaamalla se suureksi, punatulkku jää suhmuraiseksi, koska oli kaukaa otettu.

Omenapuut

Olennaista on pakastimen päällä makoilu

"Minun mielestäni ihmisen suurin virhe on aikakäsityksen luonne. Ihmisillä on kaiken maailman kapistukset, kellot ja kalenterit, jotka siivuttavat ajan kuin makkaran, ja he nimeävät siivut aivan kuin omistaisivat ne eivätkä ne voisi koskaan muuttua - "kello 11.00, 11. marraskuuta 1918" - vaikka todellisuudessa ne saattavat hajota kappaleiksi ja vieriä tiehensä aivan yhtä helposti kuin elohopeapisarat. Olennaista on makoilla pakastimen päällä ja seurata emännän keittopuuhia." (Valokuvatorstain haaste: Kurt Vonnegut, Maaton mies, Tammi 2007, suomennos Erkki Jukarainen, tekstiä mukaillen Iines)

Hallan himmerrys

Valokuvatorstai: Keskeneräinen

Marraskuun metsä

Tyttären adhd-koira

Täst on ihan varmaan mennyt lajitoveri.

Mä en nyt kuule mitään. Maalla on mukavaa.

(Selkeämpiä kuvia tulee, jos ... )

Marraskuu

Meitähän ei pieni pyry haittaa

Aamu "Nakkilan" vuorella